Puhutaan itsemurhista – turvallisesti

Mielenterveysongelmiin ja itsetuhoisuuteen liittyy yhä paljon ennakkoluuloja ja häpeää. Siksi avoin, moniääninen keskustelu on korvaamattoman tärkeää.  Jaettujen tarinoiden myötä jokaisella on tilaisuus oppia, että mielenterveysongelmista kärsivät tunnetut tai ihan tavalliset ihmiset, joiden elämä on myös paljon muuta kuin mielenterveysongelma. Samalla tulee näkyväksi se, miten mielen pulmia – joskus hengenvaarallisiakin – elämän aikana tulee ja myös menee.

Jos itsemurhaan liittyvät teemat ovat Sinulle tai läheisellesi ajankohtaisia, haethan apua. Sitä on tarjolla.

Julkinen keskustelu itsemurhista on tärkeää, mutta siihen liittyy myös erityisiä riskejä. Tutkimusnäyttö osoittaa, että itsemurhiin liittyvät sisällöt sosiaalisessa tai perinteisessä mediassa voivat lisätä keskusteluun osallistujan tai kuulijan riskiä päätyä vahingoittamaan itseään, jos tietyt tärkeät periaatteet unohtuvat. Tutkimusnäytön pohjalta on laadittu median ohjeet, joita kotimaiset valtamediat yleensä hyvin noudattavat. Jokaisen saatavilla on kuitenkin myös tietoa, jota ei ole näiden ohjeiden mukaan suodatettu.

Uusien itsemurhien riskiä lisäävät erityisesti julkisuuden henkilöiden itsemurhat, joita käsitellään julkisuudessa näkyvästi ja tunnepitoisesti.

Tapahtunutta itsemurhaa jäljittelevien tekojen riskiä nostavat:

  • itsemurhan tekotavan tai -paikan yksityiskohtainen raportointi
  • itsemurhaviestin julkaiseminen
  • itsemurhaa ihannoivat/romantisoivat tai sen tuomitsevat kommentit
  • kommentit, joissa itsemurha nähdään ratkaisuna ongelmaan

Itsemurhiin liittyvää keskustelua ei kuitenkaan missään nimessä tule vaientaa. Vain keskustelun kautta tulee kuulluksi ja näkyväksi niiden vähintään kymmenientuhansien suomalaisten suru ja kärsimys, joita oma tai läheisen itsemurhayritys tai itsemurha vuosittain koskettaa. Keskustelun kautta on myös mahdollista tehokkaasti levittää tietoa siitä, että apua voi saada, itsetuhoisuudesta voi toipua (ja yleensä toivutaan) eikä itsetuhoisuus ole häpeä. 

Itsetuhoisuudesta on mahdollista käydä keskustelua turvallisesti myös sosiaalisen median yhteisöissä. Kaikella sanotulla on kuitenkin hyvin todennäköisesti kuulija, jolla on juuri nyt itsemurha-ajatuksia, kuulija, joka on aiemmin yrittänyt itsemurhaa ja/tai kuulija, joka on menettänyt läheisen itsemurhalle. Se on tärkeää pitää mielessä keskustelun kaikissa vaiheissa.

Osallistuessasi keskusteluun itsetuhoisuudesta tai itsemurhista muista nämä perusperiaatteet:

  • Suhtaudu kunnioittavasti muiden kokemuksiin riippumatta siitä, mistä roolista/rooleista käsin itse puhut (kokemusasiantuntijana, läheisen menettäneenä, ammattilaisena, päättäjänä, ”sivustakatsojana”)
  • Vältä tapahtuneen itsemurhan tekotavan ja -paikan tai itsemurhan tehneen jättämän viestin sisällön raportoimista tai sillä spekuloimista
  • Vältä dramatisoivaa tyyliä ja ehdottomien väittämien esittämistä (esimerkiksi itsemurhan syystä tai oikeutuksesta)
  • Muista pitää keskustelussa mukana avun saamisen mahdollisuus ja myös konkreettiset kanavat: mielen ensiavuksi jokaisen saatavilla ovat esimerkiksi Mieli ry:n verkko- ja puhelintuki

Tutkimusten mukaan sekä itsemurhavaarassa olleet että heidän läheisensä kokevat vertaistuen tärkeäksi ja toivovat, että sitä olisi enemmän tarjolla. Se vaatisi ammattilaistenkin rohkaistumista esimerkiksi ryhmien ja kokemusasiantuntijatyön mahdollisuuksien hyödyntämiseen aiempaa laajemmin. Moni etsii kokemustietoa ensisijaisesti somesta, jossa sitä onkin paljon tarjolla. Somessa on paljon loistavaa sisältöä, mutta luonnollisesti myös sisältöjä ja ilmiöitä, jotka voivat olla riski itsetuhoriskissä olevalle. Erityisesti nuorille ja nuorten kanssa työskenteleville suunnatun, yksityiskohtaisen oppaan itsetuhoteeman turvalliseen käsittelyyn ja kohtaamiseen verkossa tarjoavat Chat Safe -ohjeet. Mainio pikaopas on niiden tiivistys.

Näistä varoituksista huolimatta kannustan teeman äärellä rohkeuteen. Erityisesti silloin, jos itsellä herää läheisestä huoli, on tärkeää muistaa, ettei itsetuhoisuuden ottamista puheeksi tarvitse epäröidä. Itsetuhoajatuksista tai itsemurhasuunnitelmista kysyminen ei lisää itsemurhan riskiä. Omasta säikähdyksestä, huolesta tai epävarmuudesta huolimatta on kuitenkin tärkeää pyrkiä suhtautumaan itsetuhoajatuksista kertovaan ystävällisesti, ei suuttuen tai tuomiten.

Se ei ole helppoa: elämän ja kuoleman kysymysten äärellä meistä jokainen on epävarma ja haavoittuva. Siksi on tärkeää, että myös itsetuhoisesta ihmisestä huolta kantavalla on aina omaa tukea. Ammattilaisen tukena ovat työtoverit ja työnohjaus, läheisen tukena esimerkiksi Kriisipuhelin ja vertaistuki. Nuorella olisi tärkeää olla aikuinen, jonka puoleen voi kääntyä myös omaan tai kaverin itsetuhoisuuteen liittyen ilman pelkoa aikuisen suuttumisesta tai liiallisesta hätääntymisestä. Tällainen aikuinen voi löytyä lähipiiristä tai ammattilaisista. Itsemurhan kautta läheisen menettäneelle tukea tarjoavat kriisiavun kanavien lisäksi vertaistukijärjestö Surunauha ry. Kärsimyksen tai huolen kanssa ei tarvitse jäädä yksin.

Piditkö kirjoituksesta?

Jaa Facebookissa
Jaa Twitterissä
Jaa LinkedInissä
Jaa sähköpostilla